Tervetuloa Ikäheimon sukuseuran kotisivuille!

Ikäheimon sukuseuran tarkoituksena on toiminnallaan vaalia suvun perinteitä ja edistää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta suvun jäsenten keskuudessa.

Alunperin Pielavedellä 60-luvulla toiminut Ikäheimo Suvun tutkimusseura oli pohjana vuonna 1977 perustetulle Ikäheimon sukuseuralle. Tutkimusseurassa toimi aktiivisesti opettaja Emil Ikäheimo puheenjohtajana, rouva Hellin Karppinen sihteerinä sekä metsänhoitaja Erkki Sjöman rahastonhoitajana.

Ensimmäinen kokoontuminen sukuseuran perustamiseksi pidettiin 30.11.1971. Tuolloin asetettujen toimikuntien työn tuloksena pidettiin sukuseuran perustamiskokous Rauhalahden kartanohotellissa 13.8.1977

Ikäheimo suvun sukututkimustyön pani alkuun jo tutkimusseuran aikana Erkki Sjöman Pielavedeltä ja hänen työtään on ansiokkaasti 90-luvulta saakka jatkanut Pauli Ikäheimo Helsingistä. Eniten tutkittuja sukuhaaroja ovat Pielaveden Ikäheimot (Matti s. 1686) sekä Keiteleen Ikäheimot (Henrik s. 1701).

Lämmin kiitos sukuseuralaisille Rauhalahden 40-vuotiskokoukseen osallistumisesta 29.7.2017!

Yli 60 sukulaista eri puolilta Suomea oli tullut 40-vuotistapaamiseemme. Muistelimme sukuseuran alkuaikoja ja nykyhaasteitamme, seurustelun ja muun yhdessäolon merkeissä. Antero Ikäheimo Rovaniemeltä valittiin sukuseuramme kunniajäseneksi. Veljensä Risto esitti tunteikkaan "Ikäheimo-rap'in" kiitoksena isänsä ja äitinsä elämäntyölle. Edelleen saimme kuulla elävän esityksen Elämän taitekohtia-taideteosten synnystä Raanujärven rannalle.

Sukututkija Ari Kolehmainen esitelmöi DNA-tutkimuksesta sukututkimuksen apuvälineenä ja yhteistyö Arin kanssa jatkuu oman sukututkimuksemme eteenpäin viemiseksi. Esalle suurkiitos tunteikkaasta 40-vuotismuistelosta. Annuliina esitti hienoa musiikkia Pauli Huttusen säestämänä ja lauloipa dueetonkin puheenjohtajan kanssa. Annuliina, Hanna-Maija, Ulla ja Erkki olivat ahertaneet käytännön järjestelyiden eteen ja olivat remmissä iltaan asti. Sukuseuran puheenjohtajana jatkaa Risto Ikäheimo Oulusta, hallitus uusiutui vain yhden jäsenen verran. Sukuseura sai runsaasti evästyksiä seuraavan sukukokouksemme pitopaikaksi.

Yhteisöllisyyden tunne ja sukuside on vahva. Se kokoaa meidät jatkossakin yhteen. Kiitos Teille kaikille!

 

 

 

Edellinen kokous 2015:

Kiitoksia kaikille osallistuneille hienosta sukukokouspäivästä 13.6.2015! Opastus toimi, ohjelma oli kiinnostavaa, uusiin sukulaisiin tutustuttiin innokkaasti. Suomenlinna näyttäytyi parhaassa loistossaan ja upseerikerhon tunnelma oli soveliaan arvokas. Kuvissa Lassi Ikäheimo puhaltaa lipunnostofanfaarin ja Ilkka ja Esa Ikäheimo nostavat sukuviiriä salkoon.

 

 

 

Ikäheimon sukutunnus standaarissa

Heraldinen selitys:

Mustassa kentässä keltaiset pienet i-kirjaimet, joista vasen i on peilikuvana ja keskellä on karhukeihäs. I:t sitoo yhteen kolme lyhteen sidettä. I:t ja karhukeihäs kuvaavat sukulaisia ja sukuhaaroja, joita sukuseura siteiden symboloimana yhdistää. Siteet merkitsevät myös avioliiton kautta sukuun tulleita. Karhukeihäs ja lyhteen muoto viittaavat suvun erämies- ja agraarimenneisyyteen. I:n pisteet kuvaavat avoimien silmien katsetta tulevaisuuteen.

Mustakeltainen väri (Savon värit) kertoo siitä, että suku on lähtöisin Savon seudulta ja sukuseuran kotipaikka on Pielavesi.

Sukutunnuksen on suunnitellut lehtori Esa Ikäheimon pohjatyön perusteella lehtori Helmer Räty Kuopiosta.

Sukutunnusten käyttö

Sukuseuran hallitus keskusteli sukutunnusten käytöstä kokouksessaan 25.11.2007.

Kokous päätti seuraavaa:

Suvun tunnusten käyttöön muualla kuin suvun viirissä, standaarissa ja muissa sukuseuran omissa tuotteissa tulee olla lupa. Lupaa haetaan sukuseuran hallitukselta ja hallitus tarkistaa tunnusten oikean asun ja käyttötarkoituksen.